Suomalaiset yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan. CRM täyttyy asiakastiedoista, ERP pyörittää operaatioita, taloushallinto tuottaa raportteja. Silti vain 16% yrityksistä on aidosti ”data-driven” – tasolla, jossa tieto on integroitu päätöksentekoon organisaation joka tasolla (SD Times). Loput tekevät päätöksiä tavalla, jota on vaikea myöntää ääneen: kokemuspohjalta, mutu-tuntumalla ja sen perusteella, kenen ääni kuuluu kovimpana kokouksessa. Datan määrä ei niinkään ole ongelma — ongelma on, miten dataa käytetään.
61% C-tason johtajista myöntää itsekin, että heidän yrityksensä päätöksenteko on vain heikosti tai harvoin datapohjaista. Silti 90% organisaatioista sanoo datan olevan kriittistä menestykselle (Passive Secrets).
Tiedetään, mutta ei tehdä… Klassinen suomalainen ongelma – tai oikeastaan globaali sellainen.
Kansainvälisesti kuilu on selvä. Yhdysvalloissa 77% yrityksistä raportoi tekevänsä datapohjaisia päätöksiä. Euroopassa Saksa ja Iso-Britannia seuraavat 69%:lla, Ruotsi 48%:lla. Suomessa Tilastokeskuksen mukaan data-analytiikkaa teki 41% yrityksistä vuonna 2023 — mutta vain 32% omalla henkilöstöllä. BI-ohjelmisto, eli työkalu jolla datasta tehdään oikeasti päätöksiä, oli käytössä vain 39%:lla yrityksistä. Pienimmissä yrityksissä luku tippuu 26%:iin.
Henkilökohtaisen kokemuksen pohjalta tarkentaisin, että vaikka BI työkalut olisi käytössä, on johtaminen silti harvoin tietopohjaista. BI työkalujen potentiaalista otetaan irti aivan liian vähän. Osittain siksi, että data on liian hajanaista, joka tekee sen hyödyntämisestä hankalaa. Lähes jokainen varmasti tunnistaa omassa työpaikassaan ne kymmenet tai sadat excelit, jotka eivät ole mitenkään toistensa kanssa hyödynnettävissä.
Tietojohtamisen perusta
Mitä tietojohtaminen siis käytännössä on? Pureudutaan aiheen perusteisiin hetkeksi.
Tietojohtaminen on käsite, jota on viljelty yrityskulttuurissa jo pidemmän aikaa. Kuitenkin se useimmiten on ollut enemmän puhetta tai tahtotila kuin rakennettu johtamisen malli.
Yksinkertaistettuna tietojohtaminen tarkoittaa sitä, että yrityksessä osataan sekä hallita tietoa (Tiedon johtaminen) että johtaa sen avulla (Tiedolla johtaminen). Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja juuri tässä kohtaa useimmat yritykset kompastuvat. Puhutaan samasta asiasta eri kielillä — tai pahimmillaan ei puhuta lainkaan.
Hyvä tietojohtaminen vaatii koordinointia kahden maailman välillä: johdon ja IT:n. Johto tietää mitä tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi — IT tietää miten se rakennetaan tehokkaasti. Kun nämä kaksi osaa keskustelevat aktiivisesti, syntyy jotain käyttökelpoista ja kaunista. Kun ne toimivat omissa siiloissaan, syntyy lisää Excelejä ja turhia dashboardeja.Maksat analyytikolle copy-paste työstä analysoinnin sijaan.
Tiedon johtaminen — vastaa kysymykseen: mitä dataa meillä on, missä se sijaitsee ja miten sitä hallitaan?
Tämä on se tekninen ja operatiivinen perusta, jonka päälle kaikki muu rakentuu. Toisin sanoen koko Tietojohtamisen kivijalka. Tiedon johtamisen ydin on yksinkertainen: oikea tieto, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan — ja riittävän luotettavana että siihen uskaltaa oikeasti nojata.
Tiedon johtaminen rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta osa-alueesta:
Data-arkkitehtuuri luo tekniset puitteet ja rakenteet. Se määrittelee miten dataa kerätään, mihin se tallennetaan ja miten eri järjestelmät keskustelevat keskenään. Hyvin rakennettu data-arkkitehtuuri on kuin talon runko — se ei näy, mutta ilman sitä kaikki on epävakaalla pohjalla.
Tiedonhallinta eli Data Governance varmistaa datan laadun, turvallisuuden, eheyden ja saatavuuden. Se sisältää säännöt, prosessit ja vastuut, joilla taataan, että data on luotettavaa koko sen elinkaaren ajan. Kuka omistaa minkäkin datan? Miten virheet korjataan? Mikä on se yksi totuus, johon kaikki voivat luottaa? Nämä ovat Data Governancen kysymyksiä — ja ilman vastauksia niihin jokainen osasto toimii omalla totuudellaan.
Data-analytiikka muuntaa raakadatan ymmärrettäväksi tiedoksi. Se tunnistaa trendejä, löytää poikkeamia ja tuottaa oivalluksia päätöksenteon tueksi. Analytiikka on se kohta, jossa data alkaa puhua — mutta vain jos kaksi edellistä on kunnossa. Maailman hienoin analytiikkatyökalu tuottaa roskaa, jos syötetty data on epäluotettavaa tai hajanaista.
Strukturoimattomasti rakennetut Excelit ovat hyvä ja yleinen esimerkki. Jokainen tekee omansa omalla logiikallaan, omilla otsikoinneillaan ja omilla muotoiluillaan. Kukaan ei sovi yhteisistä pelisäännöistä. Vuoden päästä yrityksellä on kymmenien tiedostojen viidakko, josta kukaan ei enää löydä totuutta — eikä varsinkaan pysty vertailemaan lukuja ristiin.
Kokeile käytännössä: ota CRM:stäsi raportti ulos ja katso missä muodossa data on — miten päivämäärät on kirjattu, miten asiakasnimet on syötetty, miten numerot on muotoiltu. Sen jälkeen avaa se Excel, johon myyntitiimi seuraa omia lukujaan. Todennäköisesti nämä kaksi eivät ole vertailtavissa keskenään ilman merkittävää käsityötä. Ja juuri tässä piilee yksi tietojohtamisen suurimmista sudenkuopista — kun dataa ei kerätä yhtenäisellä rakenteella, sen yhdistäminen ja vertailu muuttuu lähes mahdottomaksi.
Tiedolla johtaminen — vastaa kysymykseen: miten tieto ohjaa toimintaamme?
Jos tiedon johtaminen on raaka-aineen tuotantoa, niin tiedolla johtaminen on se hetki kun raaka-aineesta tehdään jotain merkityksellistä. Se on johtamisen tapa, jossa päätökset perustuvat dataan — ei mutuun, ei kokemukseen yksinään, eikä siihen kenen ääni kuuluu kovimpana palaverissa.
Käytännössä se tarkoittaa, että kun myynti laskee, ei arvata syytä — katsotaan datasta. Kun lanseerataan uusi tuote, ei luoteta pelkkään fiilikseen — tutkitaan asiakasdata. Kun budjetoidaan ensi vuosi, ei ekstrapoloida viime vuoden Excelistä käsin — analysoidaan trendejä ja skenaarioita.
Ajatellaan että yrityksen toimitusjohtaja huomaa, että asiakaspoistuma on kasvanut. Perinteisessä mallissa asiasta keskustellaan johtoryhmässä, kukin esittää oman näkemyksensä ja lopulta päätetään jotain — enemmän tai vähemmän tunteella. Tiedolla johtavassa yrityksessä katsotaan ensin data: missä asiakassegmentissä poistuma kasvaa, milloin asiakkaat lähtevät suhteessa ostopolkuun, onko yhteinen nimittäjä toimialassa, koossa tai tuotteessa? Vasta sen jälkeen tehdään päätös — ja se päätös perustuu todellisuuteen, ei oletuksiin.
Tiedolla johtaminen ei tarkoita, että kokemus ja intuitio heitetään romukoppaan. Päinvastoin — parhaat päätökset syntyvät, kun vuosien kokemus ja kova data käyvät dialogia keskenään. Data kertoo mitä tapahtuu. Kokemus auttaa ymmärtämään miksi.
Mutta tässä kohtaa törmätään usein suurimpaan esteeseen — ja se ei ole teknologia. Se on kulttuuri.
Tiedolla johtaminen vaatii organisaatiolta asennemuutosta. Päätösten pitää olla perusteltavissa, ja se voi tuntua epämukavalta erityisesti johtajille, jotka ovat tottuneet luottamaan pelkkään kokemukseensa. Data haastaa oletuksia. Se osoittaa joskus, että se mitä on tehty vuosia, ei olekaan ollut niin tehokasta kuin on luultu. Tämä vaatii rohkeutta katsoa totuutta silmiin — ja organisaatiokulttuuria, jossa dataa ei käytetä syyttämiseen vaan oppimiseen.
Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen eivät ole kilpailevia käsitteitä — ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Toinen rakentaa perustan, toinen hyödyntää sen. Ilman laadukasta dataa ei voi johtaa tiedolla. Ja ilman tiedolla johtamisen kulttuuria laadukas data kerää pölyä palvelimilla.
Yksinkertaistettuna: jos tiedon johtaminen on kunnossa mutta tiedolla johtaminen puuttuu, yrityksellä on hieno instrumenttikojelauta — mutta kukaan ei katso sitä ajaessaan. Jos taas tiedolla johtamisen tahtotila on olemassa mutta tiedon johtaminen on retuperällä, tehdään päätöksiä epäluotettavan datan pohjalta. Molemmat ovat yhtä vaarallisia.
Mitä luvut kertovat?
Tietojohtaminen ei rakennu yhdessä yössä. Se vaatii malttia, systemaattisuutta ja ennen kaikkea tahtotilaa koko organisaatiolta. Mutta kun pohjatyö on tehty kunnolla, tulokset alkavat puhua puolestaan.
Hyvä esimerkki löytyy tapahtumasektorilta. NFL joukkue San Francisco 49ersin kotiareena Levi’s Stadium rakensi niin sanotun Executive Huddle -ohjauskeskuksen, joka kerää reaaliaikaista dataa yli kymmenestä eri lähteestä: lipunmyynnistä, ravintolapisteistä, fanituotekaupoista ja sosiaalisesta mediasta. Kaikki visualisoitiin SAP Hana -alustalla johtoryhmän käyttöön — reaaliaikaisesti, ottelun aikana.
Käytännössä tämä tarkoitti, että jos jokin nakkikioski ruuhkautui, järjestelmä hälyttää ja henkilökuntaa siirretään välittömästi. Jos tietty fanituote alkaa loppua tietyllä sektorilla, täydennys tilataan ennen kuin myyntiä menetetään. Päätöksiä ei tehdä enää seuraavana maanantaina palaverissa — ne tehdään sillä hetkellä kun ne vaikuttavat.
Tulokset olivat mitattavia: ravintolamyynti per henkilö kasvoi 35% ja pelipäivän asiakastyytyväisyys nousi 43%. Molemmat korreloivat suoraan liikevaihdon kasvuun.
Asiasta löytyy myös roppakaupalla tutkimuksia. McKinseyn tutkimuksen mukaan dataohjautuvat organisaatiot ovat 23 kertaa todennäköisemmin asiakashankinnassa kilpailijoitaan edellä, pitävät asiakkaansa kuusi kertaa todennäköisemmin ja ovat 19 kertaa todennäköisemmin kannattavia. Käytännössä hyödyt näkyvät arjessa konkreettisesti — päätökset nopeutuvat, ongelmat havaitaan aikaisemmin ja resurssit kohdistuvat oikein. BARC:n tutkimus osoitti dataa hyödyntävien yritysten saavuttaneen keskimäärin 8% kasvun tuloksessa ja 10% kustannussäästöt( Keboola)
Matka ei ole suoraviivainen. Data-arkkitehtuuri pitää rakentaa, ihmiset pitää saada mukaan ja kulttuuri muuttuu hitaasti. Mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on askel kohti organisaatiota, jossa johtaminen perustuu tietoon — ei muistikuviin viime kvartaalista tai vuodesta.
Mistä aloittaa?
Tietojohtaminen voi kuulostaa isolta projektilta. Ja se voi olla — jos yrittää tehdä kaiken kerralla. Mutta ei tarvitse.
Paras lähtökohta on yllättävän yksinkertainen: mieti hetki, mistä olette yrityksessänne kaivanneet tietoa päätöksenteon tueksi. Mikä on se kysymys, johon johtoryhmässä ei ole koskaan ollut kunnollista vastausta? Mikä on se raportti, jota joku koostaa käsin joka viikko tuntikausien työnä? Mikä on se mittari, josta ollaan eri mieltä koska jokainen katsoo eri lähteestä? Se kohta on teidän lähtöpisteenne.
Ei kannata yrittää ratkaista kaikkea kerralla. Tietojohtaminen rakentuu kerros kerrokselta — ja se on hyvä asia, koska jokainen kerros tuo mukanaan konkreettisia hyötyjä jo ennen kuin kokonaisuus on valmis.
Ensin data kuntoon: yhtenäinen rakenne, luotettavat lähteet ja järjestelmät keskustelemaan keskenään. Sen jälkeen analytiikka — tieto visualiseen muotoon, josta näkee olennaisen yhdellä silmäyksellä ilman tuntien Excel-pyörittelyä. Ja vasta sen päälle tiedolla johtamisen kulttuuri — päätökset jotka perustuvat todellisuuteen, eivät oletuksiin tai siihen kenen ääni kuuluu kovimpana.
Ja tärkeänä huomiona: jos Excelit ovat vielä arkipäivää — kuten suurimmassa osassa yrityksiä ovat — sopikaa edes yhteiset pelisäännöt niiden käyttöön. Tehkää yksi strukturoitu pohja, jossa nimikenttien muoto, päivämääräformaatti ja numeroiden rakenne ovat kaikkialla samat. Kuulostaa pieneltä, mutta se on konkreettinen ensimmäinen askel kohti dataa, jota voi oikeasti vertailla ja hyödyntää.
Muista pitää data ja visualisointi erillään. Exceliin raaka data — rivi riviltä, puhtaassa muodossa, ilman värityksiä, yhdisteltyjä soluja tai muotoiluja. Visualisoinnit ja yhteenvedot rakennetaan erikseen. Näin toimii myös se teidän ERP ja CRM datan kanssa joka tapauksessa.
Matka alkaa yhdestä kysymyksestä. Tärkeintä on, että se alkaa.
Nordossa autamme yrityksiä muuttamaan hajanaisen datan selkeäksi päätöksenteon tueksi. Emme myy teknologiaa teknologian vuoksi — autamme tunnistamaan ne kohdat, joissa tiedolla johtaminen tuo teille eniten arvoa, ja rakennamme ratkaisut sen ympärille.
Complexity to Clarity. Se ei ole vain iskulause — se on tapa jolla lähestymme jokaista asiakkuutta.
Haluatko katsoa miten tietojohtaminen voisi muuttaa oman yrityksesi päätöksentekoa? Ota yhteyttä
Lähteet
SD Times. (2024). While most companies focus on data, only about 16% are ’data-driven’. https://sdtimes.com/data/while-most-companies-focus-on-data-only-about-16-are-data-driven/
Passive Secrets. (2025). 55+ Data-Driven Decision-Making Statistics & New Trends 2025. https://passivesecrets.com/data-driven-decision-making-statistics/
Tilastokeskus. (2023). Data-analytiikkaa teki 41 % yrityksistä vuonna 2023. https://stat.fi/fi/julkaisu/cl8junjuw8i2g0cw15veu2sl2
Keboola. (2023). 5 Stats That Show How Data-Driven Organizations Outperform Their Competition. https://www.keboola.com/blog/5-stats-that-show-how-data-driven-organizations-outperform-their-competition
Vastaa